Karttasurffausta, nojatuolimatkaa, videot ja Webcam!

Internet ja telkkari antaa hyvät mahdollisuudet ihastella Norjaa kotisohvalta, ja tutustua eri alueisiin. Tässä muutamia vinkkejä! Ha en riktig god tur! Tutustu myös linkkeihin, joita lisään etusivulle.

Karttasurffausta

World map finder/Norjan kartat -sivustolta haet kätevästi valmiiden linkkien kautta eri läänien ja kaupunkien sijainnit, sekä tiivistelmänä tietoja paikoista!

Kartverket -linkistä pääset "viralliselle" kartalle surffaamaan, näet mm. luonnonpuistojen sijainnit ja korkeuserot! Sivuston näkymät voit myös tulostaa.

regjeringen.no -tilastollisia karttoja -Kommunal- og regionaldepartementet antaa syventävämpää,
tilastollista tietoa Norjan eri alueista.

norgeibilder.no -voittaa selkeydellään Google Maps´n. Palvelun tarjoaa Skog og landskap, Statens vegvesen og Statens kartverk. Anbefales!

Nojatuolimatkoja
Junamatka Bergenistä Osloon, tässä 10 minuutin makupala!

Koko 7 tuntia ja 16 minuuttia kestävä matka on vapaasti katsottavissa NRK:n nett-tv-ssä, ohjeet ohjelman lataamiseksi löytyvät myös englanniksi. Linkki ohjelmaan! NRK/bergensbanen

Bergen

                                                         
YLE:n kuvaus ohjelmasta:
"Upeiden vuoristomaisemien halki kulkeva rata täytti sata vuotta vuonna 2009, ja juhlan kunniaksi tv-kamerat kuvasivat junamatkan kokonaan, 7 tuntia ja 16 minuuttia. Juhlajuna kulkee tietenkin minuutilleen aikataulun mukaisesti: lähtö Bergenistä on kello 10.25. Norjassa ohjelma oli suurmenestys lokakuussa 2009. Lähetystä katsoi yhteensä 1,2 miljoonaa norjalaista. Junamatkan varrelta voi tarkkasilmäinen yrittää bongata muun muassa Imperiumin vastaisku -elokuvan talvisten taisteluiden kuvauspaikkoja. Mutta seitsemään tuntiin mahtuu maisemien lisäksi paljon ohjelmaa. Katsoja pääsee aitiopaikalle veturin-kuljettajan viereen, asemalaitureille ja matkustajien joukkoon. Tunnelien pimeässä katsellaan arkisto-filmejä rautatien historiasta. Mukana ollut työmies muistelee vuosisadan takaista rakennustyötä vanhassa radion haastattelussa. Matkalla koetaan myös Bergenin yöjunan ryöstöstä kertovan norjalaisen klassikko-dekkarin jännittäviä tapahtumia. Kahden nuoren opiskelijan rahapulassaan kynäilemä "Bergenstoget plyndret i natt" ilmestyi vuonna 1923, ja sitä markkinoitiin Orson Wellesin Maailmojen sotaa ennakoi-neella mediatempulla: palmusunnuntain lehtien etusivuilla oli oikeaksi uutiseksi naamioitu mainos, joka säikäytti monet lukijat pahanpäiväisesti. Romaani oli niin suuri menestys, että se synnytti Norjaan yhä jatkuvan pääsiäisdekkarin perinteen."


Hurtigruten, maailman kaunein merimatka!
NRK sivustolla pääset mukaan 134 tunnin (!) matkalle unelmien maisemiin. Katso englanninkieliset ohjeet välilehdeltä "download" ladataksesi tökkimätön versio :)

Linkki ohjelmaan! Hurtigruten: Minute for minute

Hurtigruten -reittejä on useitakin, Norjan rannikkoa myötäileviä ja Antarktikselle ulottuvia. Hintahaitari on laaja riippuen reissuvalinnasta. Tässä ohjelman reitti!

"People have travelled along the Norwegian coastline with “Hurtigruten” since 1893. The journey is known as “The World’s Most Beautiful Sea Voyage”. Now everybody can travel along in the world’s longest TV program! Spectacular fjords, midnight sun and genuine Norwegian scenery make the setting for a trip from Bergen to Kirkenes. You can watch the entire 134 hour long journey right here!"

Svalbard, eli Huippuvuoret!
Pohjoisen Jäämeren saariryhmä Huippuvuoret kuuluu Norjalle, ja on varmasti eräs niistä paikoista maailmassa, jotka jokaisen tulisi kokea!

Tästä löydät interaktiivisen kartan alueesta!  TopoSvalbard

hallinnollinen keskus Longyearbyen

Katsoin aikaa sitten tuoreeltaan BBC:n dokumenttia, jossa ihana Joanna Lumley jahtasi revontulia Pohjolassa, päätyen viimein Svalbardiin. Dokumentin tunnelma on maaginen ja Joannalle hetki, jolloin hän saavutti revontulet oli selvästi erittäin tunteellinen. Tällöin en tiennyt muuttavani Norjaan, sen tiesin, että haluan kokea saman kuin Joanna, joskus vielä.

Nämä minäkin haluan nähdä!

BBC Joanna Lumley in the Land of the Northern Lights, 2008
"An amazing journey in Norway's far North as Joanna Lumley pursues a lifelong dream to track down the elusive, stunningly beautiful Northern Lights - 'the true wonder of the world,' as she puts it. Joanna grew up in tropical Malaysia, and as a little girl never saw snow or felt cold. Inspired by fairytales and picture books, she always longed to make the journey north. At last she travels north across the Arctic Circle, up through Norway to Svalbard, the most northerly permanently inhabited place on Earth, where she has to cope with temperatures approaching minus 30 degrees centigrade. With a box of crayons in hand, her journey takes her from train to boat, to husky-sled, to snowmobile, as she is pulled ever northwards by what she calls 'the strongest point of the compass'. She explores the romantic fjords of Lofoten and learns to ride a snowmobile, speeding across endless expanses of Lapland tundra with a Sami herdsman in search of his reindeer. As she reaches the Arctic Ocean, she prepares for bed in a hotel made entirely of ice. Everywhere she goes, she asks about the mysterious Northern Lights."

Joanna ja revontulet, taustalla tässä Edvard Grieg ´n sävellys Solveigs sang. Varaa nenäliinoja.

                                          

Ohjelma on jo poistunut BBC:n netti-telkusta, löydät kuvausjaksot helposti webistä, mm. sivulta
ovguide.com/tv ja vaikkapa laittamalla haun youtubeen. Ohjelman voi myös ostaa DVD:nä!


Norja telkussa
YLE lähettää yllättävän paljon norjalaista ohjelmaa, mulla onkin tapana surffata YLE Fem -kanavan ohjelmat läpi kerran viikossa digiboksin kaukosäätimellä, ja ajastaa kaikki kiinnostavat norjalaiset!
Tietenkin parhaiten norjalaisia ohjelmia seuraat Norjan YLEltä, nett-tv:n löydät tästä NRK nett-tv!


Matkailuvideoita You Tubessa
Oslon nähtävyyksiä kymmenessä minuutissa! Alla oleva näkymä on kuvattu Ekebergistä :)

WebCam
Geirangerfjorden  on yksi UNESCOn maailmanperintökohteista (kuten on myös Nærøyfjorden).
Katso tästä aivan uskomattomia 360 view -kuvia vuonosta! Huomaa, että voit alaosassa valita eri kohteita!

Lisää 360 view -kuvia Norjasta löydät täältä.


Maailma norjalaisen silmin? Verden sett fra Norge? "Maailmassa on kahta lajia paikkoja, Norja ja Ulkomaat"
 "Hva skal vel et slikt land med resten av verden? kan man saktens spørre. Jo, selvfølgelig trenger vi utlandet. Hvor skulle vi ellers ha reist for å tine oss opp og drikke billig? Hva ville vitsen være med å dra på shopping hvis man ikke kunne fortelle hvor mye man hadde spart etterpå?"

"Søndag formiddag satt jeg og plaget meg selv på romaskinen mens jeg holdt motet oppe ved å høre på noe engelsk årgangsprog, da tanken om å tegne et verdenskart slo ned i min svette skalle. Jeg likte geografi på skolen, og har alltid vært glad i kart. De ordner og rydder i en ellers rotete verden. Dessuten er de fleste verdenskart så viselig komponert at Norge befinner seg høyt oppe og midt på, som en påminnelse om at Verden grunnleggende sett består av to typer steder, nemlig Norge og Utlandet."

Linkki artikkeliin  dagbladet 22.1.2013, KRONIKK Thomas Hylland Eriksen, Kulturmarxist og dekonstruktør
           

      

Kodin etsintää, Oslon nabot ja niiden tyypit!

Aloitimme viime vuoden puolella yhteisen kodin etsinnät. Linkitimme toisillemme kiinnostavia kohteita, ja mies kävikin katsomassa niistä sopivimpia. Viime kuussa tein reissun Osloon, pääsimme yhdessä fiilistelemään tunnelmia eri naapurustoissa. Homma alkoi selkiytymään, nyt tiesimme, mitä haimme, ja sen jälkeen mies jäikin odottelemaan sopivaa tarjokasta!

Meillä kriteerit kodille olivat melko tiukat, etenkin koiran ja urheilun asettamien vaatimusten takia. Kerrotaan, että Oslosta on hankala saada vuokra-asuntoa, me emme olisi kuitenkaan kokeneet tätä prosessia mitenkään hankalana, ilman itse asettamiamme vaatimuksia, joita olivat mm. kodikas asuinalue, ensimmäinen kerros, hyvät säilytystilat, koiralle hyvät uudet hoodit, fillarilla ja lenkkareilla eteneminen, parveke/piha ja nopeahko vapautuminen jotta saadaan muutto maaliin…

Meidän ensimmäinen yhteinen Norjan koti

on nyt löytynyt! Asunto odottaa meitä samoilla rinteillä, joille osa ensimmäisistä Oslolaisista asettui, Ekebergissä. Alueella on runsaasti rauta- sekä pronssiajan muistomerkkejä, ja sieltä avautuu aivan huikea maisema, utsikt, yli Oslon! Kolikon kääntöpuolena saamme luonnollisesti kavuttavaksemme hyvän mäen. Saimme juuri sen, mitä haimme, täydellisesti meille sopivan kodin haluamaltamme alueelta, kohtuuhintaan, lisättynä vieläpä mukavalla vuokraisännällä. Hjemmekoselig! Eiköhän tällä alkuun päästä.

Edvard Munch ´n maalaus ”Skrik” esittää mm. Ekebergiläisen tien kaiteen, jota koiramme tulee varmasti arvostamaan lenkeillään ;)

Asuntoilmoitukset

Oslon asuntomarkkinat toimivat mielestäni todella hyvin, uusia vapautuvia vuokra-asuntoja ilmoitetaan vuokrattavaksi päivittäin kymmeniä, jopa toistasataa, osoitteessa finn.no. Voit jättää palstalle myös oman "halutaan vuokrata" -ilmoituksesi, kokemuksemme mukaan niihin vastaillaan melko aktiivisesti.

Vinkkejä! Tips!

Käy päivittäin läpi palstan ilmoitukset ja tarraa välittömästi kiinni kiinnostavaan asuntoon! Sovi esittelyaika ensimmäisenä, jos mahdollista, niin ennen yleistä näyttöä. Jos löysit lähelle etsimääsi, ota asunto, ennen kuin muut ehtivät näytöille! Parhaat menevät nopeasti, todella nopeasti! Ole avoin erilaisille asuinmuodoille, Oslossa on tavanomaista vuokrata kerrostaloasunnon sijasta esim. alin kerros omakotitalosta tai omakotitalon pihalla sijaitseva pieni mökki!

Vuokrasopimus, asumismenot

Vuokrasopimuspohjana, "Kontrakt ved leie av bolig", on hyvä käyttää Forbrukerrådet ´n pohjaa, jossa määritellään selkeästi itse vuokraan kuukausittain kuuluvat asiat, sekä vakuus ja irtisanominen. Useimmiten kk-vuokraan kuuluu lämmin vesi, kerrostaloissa trappevask, (...ellei kuulu, niin pääset luuttuamaan vuoroviikoin rappukäytävääsi tai maksat siitä ylimääräistä), ja RiksTV. Lämmitysmuotoon on hyvä kiinnittää huomiota, koska sähkölämmitys on melko kallista, ja se on se yleisin lämmitysmuoto. Sähkölämmitteisessä asunnossa takalla/kamiinalla, peis/illsted, on aidosti iso merkitys pakkaspäivinä! Käyttösähkö ei yleensä kuulu vuokraan, eikä laajakaistayhteys. Laske tarkkaan kaikki tulevat asumiskulut/kk, jotta voit aidosti vertailla vuokrahintoja keskenään! Muista myös pakollisen kotivakuutuksen kulut. Asumiskulut keskimäärin Oslolaisessa yksiössä tai pienehkössä kaksiossa ovat yhteensä noin 11 500 NOK/kk, reilu puolitoista tuhatta euroa kuussa. Tartu nopeasti kiinni, jos löydät tätä halvemman!

Vakuus on tavanomaisesti 3 kk vuokraa vastaava talletus, ja irtisanomisaika useimmiten ensimmäisen vuoden, (tavallaan määräaikaisen sopimusajan), jälkeen molemmin puolin 3 kk. Asunnonvaihto ei siten käy ihan käden käänteessä, tästäkin syystä hakuprosessissa on hyvä olla hereillä, jotta löytäisit kerralla suht mieluisan ja sopivan hintaisen kodin!

Vähäsen naapurustoista...

Oslon julkisen liikenteen verkoston varrella ei ole erityisesti ”edullisempia” ja ”kalliimpia” asuinalueita,  kun etsit vuokra-asuntoa, vaikkakin nabot poikkeavatkin toisistaan melkoisesti, eikä vähiten turvallisuuden kannalta. Kaunista on toki kaikkialla, lukuunottamatta täälläkin sitä kunnon "itää", metrolinja nro 5 itäpäätyä, jossa on muuhun kaupunkiin verrattuna melko rumia, (ja edullisia), neukkukuutioita muistuttamassa ajasta ennen öljyä. Oletan, että suomalaisen uudisasukkaan, Piirkan, Borettslag sijaitsee juurikin noilla hoodeilla, jos tiedät sarjan ;)

Oslon keskustan alueista nuoret ja etenkin Partysvensk* elää, juhlii ja shoppaa tyypillisesti trendikkään Grünerløkka n ympäristössä, kun taas kaupunkilainen syntyperäinen viihtyy vaikkapa kauniilla ja monipuolisella  Frogner -alueella; ydinkeskustan kaupunginosista "hienoimmat" ja turvallisimmat ovat juurikin Frogner, Vika, Majorstuen ja Bislett. Upeita uusia, (ja kalliita), asuinalueita ovat esim. Tjuholmen ja Aker Brygge. Ulkoiluihmiset hakeutuvat mieluusti metron tai ratikkamatkan päähän keskustasta rinteille, vaikkapa pohjois-Osloon lähelle Holmenkollen ia, tai lähelle järviä ja suurten metsien ja ulkoilualueitten reunoja. Oslossa et tarvitse autoa näistä nauttiaksesi! Maahanmuuttajia on runsaasti Tøyenin ja etenkin Grønland ´n alueilla, ja tästä syystä siellä sijaitseekin paljon etnisiä ravintoloita ja ruokakauppoja, (ja ilman sarvia, ihan suoraan ilmaistuna pal-jon rikollisuutta; älä koskaan kulje öisin yksin täällä, etenkään pubireissun päätteeksi). Ihania puutaloja ja rentoutta löydät vaikkapa Vålerenga sta, kuten monesta muustakin kaupunginosasta, esim. Ekebergistä ja miltei koko länsi-Oslosta! Länsi-Osloa pidetään yleisesti rauhallisena ja kodikkaana asuinalueena, "Vestkanten"ina, joka kääntyy vaikkapa "Kauniaisiksi". Suosittelen ehdottomasti länsi-Osloon tutustumista ihan ydinkeskustan sijaan, jos perheessä on lapsia, tai jos haluat että naapureittesi nimet ovat ainoastaan tuttua ja turvallista skandinaavista alkuperää ja asuinalue on varmasti rauhallinen ja viihtyisä ilman kaupungin hulinaa.

Oslossa on mahdollista asua myös saaressa! Tutustu saariin Ormøya, Ulvøya, Malmøya  ja etenkin saareen Bygdøy, jossa on useita mahtavia museoita ja erinomaiset ulkoilualueet. Kaikkiin saariin pääset minuuteissa keskustasta autolla tai julkisilla. Tutustu myös Åkershusin kunnan asuinalueisiin, mm. Nesoddeniin, jos kaipaat omaa rauhaa kauniissa niemen nokassa. Myös Nesoddenilta pääset autolautalla ydinkeskustaan.

Minun suosikkialuettani on itäinen kantakaupunki, ratikka, eli Trikk -linjojen 18 ja 19 varrella olevat alueet. Pysäkki Oslo Hospital onkin tuleva kotipysäkkimme. Viihdyn erinomaisesti myös Frognerin ja Majorstuenin liepeillä, siellä on ihastuttavia pikkukatuja ja vanhoja rakennuksia.

Liikkuminen? No vaikkapa julkisilla! Tai lihaksilla!

Välimatkat Oslossa ovat käytännössä todella lyhyet, kaupunki on kompakti ja joukkoliikenne toimii täydellisesti. Ole avoin eri naapurustoille, sillä ydinkeskustassa asuminen ei välttämättä ole se paras vaihtoehto, vaikka kartalta siltä vaikuttaisi. Tämä kaupunki on kovin erilainen Helsinkiin verrattuna, tarkoitan että kartalta on kyllä mahdoton saada ajatusta kiinni mistä päin asuntoa kannattaa katsella. Se, että joku alue on kartalla "kaukana" keskustasta, johtaa harhaan, juurikin erinomaisten ulkoilualueittensa ja hyvän julkisen liikenteen vuoksi saatat hyvinkin päätyä valitsemaan kotisi varsinaisen ydinkeskustan ulkopuolelta.

Kannattaa tehdä visiitti Osloon ennen muuttoa, ja tutustua metroa ja ratikkaa käyttäen eri naapurustoihin!

Ratikka, Trikk tai metro, T-bane, vie sinne, missä ihmiset asuvat, sinne, missä ihmiset ulkoilevat. Se kiipeilee rinteitä ylös ja pysähtyy myös keskellä omakotitaloalueita, ytimessä ympyrää pyörimisen sijaan. Useimmilla linjoilla saat bonuksena myös mahtavat maisemat! 

Erityisen suosittua Oslossa on työmatkapyöräily. Mieheni on kulkenut myös suksilla osan työmatkaa, sekään ei ole ihme tässä urheiluhullujen maassa. Suksilla tai maastofillarilla voi oikaista jonkun Oslon metsän läpi, jos sellainen sattuu työmatkan varrelle.

Junalla Oslosta pääset mm. lentokenttä Gardemoenille, Flytoget-juna, tai esimerkiksi lännen pienempiin kaupunkeihin, vaikkapa Drammeniin. Moni valitseekin asunnon Oslon lähistöltä hyvän junaliikenteen ja edullisempien asuinkustannusten houkuttelemana. 

*Partysvensk? ha-haa!

”Jeg tråkker ned på løkka, ser så mange svensker,
kjører rundt på longboard og bremser
Jeg tenker "Man, det får nok være grenser"

"Den 25 oktober 2010 släpptes hitten "Partysvenske", där de norska rapparna uttrycker sin irritation över alla unga svenskar som gästarbetar i Norge och festar hårt, som om downtown Oslo vore Stureplan. En recensent kallade låten "den härligaste protestsången sedan Free Nelson Mandela". Sången har också blivit en symbol för en norsk ungdomsgeneration, bortskämd med oljepengar, som gärna festar, men helst inte arbetar. Ordet "partysvensk" har blivit ett substantiv även i den svenska debatten. "



Leo og U-landslaget, kulttuuria ja perinnettä mamun silmin!

Tässäpä puuhaa vaikkapa bussimatkalle tai flunssapäivään, yksi mun suosikkisarjoista,

Leo og u-landslaget!

U-landslagetin päällikkö Leo Ajkic (28) on Bosniasta perheensä kanssa Bergeniin vuonna 1994 muuttanut aito mamu, joka tutustuu sarjassa Norjan kulttuuriin ja perinteisiin naapurustonsa mamujen Jamal´n, AP:n ja Soyan kanssa. ...tai itse asiassa Leo valitsi maahanmuuttajakavereistaan juuri nämä veikot sarjaansa, koska he hengasivat kaikkein vähiten syntyperäisten norjalaisten kanssa.

Sarja alkoi syksyllä 2012, sitä lähettää NRK. Sarjassa tarkastellaan aidon maahanmuuttajan silmin tyypillistä norjalaista meininkiä! Hulvatonta menoa!

KATSO! NRK/Leo og U-landslaget



Poliittiset speksit

Norjaan muuttaessa on mukavaa tuntea poliittista järjestelmää, ikke sant? Näin pitkälle mä olen ehtinyt! Otathan huomioon, että tämä on tilanne helmikuussa 2013 ;)

Norja on kuningaskunta, jonka poliittisen järjestelmän perustana on perustuslaki. Norjan valtionpäämies on Kuningas Harald V. Kuningas nimittää hallituksen ja johtaa kerran viikossa kokoontuvaa valtioneuvostoa, Statsråd.

Maa on jaettu 428 kuntaan, jotka sijaitsevat hallinnollisissa lääneissä (19 kpl).

Norjassa on 169 kansanedustajasta koostuva Stortinget, eli Parlamentti, Suurkäräjät. Puhemiehen lisäksi on viisi varapuhemiestä. Jäsenet valitaan joka neljäs vuosi pidettävillä vaaleilla (suhteellinen vaalitulos), seuraavat vaalit pidetään syyskuussa 2013!

Maasta löytyy luonnollisesti myös hallitus. Paikkansa siinä on pitänyt nämä pari viimeistä kautta sama punavihreä ryhmä. Hallitus koostuu Työväenpuolueesta Ap, sosialistisesta vasemmistopuolueesta SV ja keskustapuolueesta Sp. Pääministeri on Ap:n "Hyggelig, Jens, Hyggelig" Stoltenberg. Hän toisti tätä mantraa kätellessään, kuullessani ensimmäisen kerran miehen puhuvan telkkarissa, ja ihmettelin, mikä helkkari tuon miehen nimi on :) Stoltenbergille (pääministerinä) tämä on jo kolmas hallitus, ja hän onkin erityisen pidetty poliitikko Norjassa, eikä vähiten syystä, että hänen hallituksessaan paikat on jaettu tasan 10/10 miehille ja naisille, jotka tulevat vieläpä tasaisesti eri puolilta Norjaa.

Norjan puoluepoliittiselta kentältä oikeimmalla seisoo FRP-Fremskrittspartiet, nauttien noin 23% kannatusta vuonna 2009 annetuista äänistä (ei siis samassa suhteessa paikkoja Stortingetissä, huomaa ero!). Siitä vasemmalle mentäessä lista näyttää seuraavalta: Høyre (H) noin 17% annetuista äänistä,
liberaali viheroikeisto Venstre (V) noin 4% annetuista äänistä, Sp-Senterpartiet noin 6%,  Krf-Kristelig Folkeparti noin 6%, suurin ja kaunein Ap-Arbeitspartiet noin 35%, Sv-Sosialistisk Venstreparti noin 6% ja viimeisenä kommarit Rødt, joilla ei nyt edustusta. Ilman edustusta ovat jääneet myös puolueet Demokratene, Miljøpartiet De Grønne ja Kystpartiet, joiden teemat taitavat olla kovin monitahoisia, koska heitä emme sijoittaneet poliittiselle kentälle kurssilla :)


Tässä linkki sivustolle Stortinget, mikäli poliittinen eläin sisälläsi nosti päätään!


Suurin osa ihmisistä asuu Kiinassa, mutta kuka asuu Norjassa?

"Folk flest bor i Kina", 2001. Sarja hauskoja ja ajatuksia herättäviä lyhytelokuvia, en spillefilm, nimekkäiltä ohjaajilta. Mainetta teos hankki useilta filmifestivaaleilta, sitä esitettiin myös Tampereen lyhytelokuvafestivaaleilla 2005. Filmin esittelyn löydät vaikkapa täältä filmbasen.no/folk-flest-bor-i-kina/

Lyhytelokuvat puolueittain:

• Høyre - Dressmann
• Senterpartier - Heimat
• Kristelig folkeparti - Grenseløs kjærlighet
• Venstre - Den lille bedriften
• Fremskrittspartiet - Redd barna
• Rød valgallianse - Pokemon Power
• Sosialistisk venstreparti - Passasjerene
• Arbeiderpartiet - De beste går først

"Å bruke de politiske partiene som inspirasjon for historier om Norge i dag er en glimrende idé. De aller fleste av oss har et forhold til et eller flere partier. Alle de politiske partiene har et partiprogram som gir uttrykk for verdisyn, holdninger og mentaliteter som lett kan omsettes i handling og konflikt. Dette igjen er basis for all filmfortelling, og det gir oss en gylden mulighet til å si noe om dette lille, rare landet vi lever i. Med humor og alvor i skjønn forening.

Vi har ikke ønsket å lage en film om politikk. Det er en film om mennesker. Mennesker i forandring. Vi blir vitne til små hendelser som medfører store endringer. Og fordi menneskene forandrer seg, forandrer også samfunnet og politikken seg. Ingen kommer utenom politikken. Sånn sett lager vi en politisk film. Folk flest bor i Kina, men hvem bor i Norge?

Yngve Sæther og Ørjan Karlsen
Produsenter Motlys"


Still-kuvia lyhytelokuvista

Oppikirjoja! Sanakirjoja! Nett-tv ja -radio! Nettilehtiä! Uutisia!

Sanakirjoja
Suomi-Norja -sanakirjan löytäminen todellakin tuottaa iloa, sillä se on yksi kirjamaailman harvinaisuuksista. Tässä pari bongausta:

• Farbgred Turid, Kämäräinen Aili, kustantaja Sanoma Pro Oy (edullinen, hyvin saatavilla, hyvä ensimmäinen sanakirja): - 42 000 hakusanaa ja sanontaa – norjan sanojen taivutus – bokmålin epäsäännölliset verbit – nynorskin epäsäännölliset verbit – lukusanat – sanojen johtaminen – norjan lyhenteitä – hyödyllisiä ilmaisuja – ruokasanasto – tietoa Norjasta – Norjan kartta

• Askim Henna-Maiju, kustantaja Nordilex (kallis, erittäin kattava sanakirja): - yli 100 000 hakusanaa ja esimerkkiä – kielioppitietoa – maita ja kansallisuuksia – nimiä – lyhenteitä

• Ruotsi-Norja -sanakirjoja löytyy runsaasti

Oppikirjoja
"Brillefint!"
Andersen Hadle, Riikola Anne, kustantaja Finn Lectura.
-Brillefint! on ensimmäinen, (ja ainoa?), suomenkielisille aikuisopiskelijoille tehty norjankielen oppikirja. Brillefint! sopii sekä alkeiskurssien oppimateriaaliksi että itseopiskeluun, käyttäjältä ei edellytetä muiden vieraiden kielten hallintaa. Kirja vie lukijan arkipäivän keskustelutilanteisiin ja opettaa samalla norjan peruskieliopin. Suosittelen! 

"På vei. Norsk med samfunnskunnskap for fremmedspråklige elever" 
Ellingsen Elisabeth, Mac Donald Kirsti, kustantaja Cappelen.
-todellinen maahanmuuttajan oppikirja
-ruotsinkielentaitoisille

"Akkurat - sa nordmannen"  -kompendium i norsk
Kristiansen Hans, Lundeby Einar, kustantaja Tampereen Yliopisto.
-ruotsinkielentaitoisille

"Norsk grammatikk" -norsk som andrespråk 
Mac Donald Kirsti, kustantaja Cappelen.
-vaatii hyvän ruotsinkielentaidon pohjalle, tai alkeet norjasta
-kirjaan liittyy myös web-sivusto, http://norskgrammatikk.cappelendamm.no/  josta löydät mm. vastaukset arbeidsbokan tehtäviin
-erinomainen teos kielioppia syventäville, kun alkeet on jo hanskassa


Äänikielikurssi
"Norjan peruskurssi", kustantaja Univerb
-3 cd:n paketti, joka on aloittelijalle oikein hyvää taustamongerrusta vaikkapa töihin ajellessa, hi-das ja sel-ke-ä. Ja eihän sitä koskaan tiedä, ehkäpä tuleekin hetki, kun tarvitsee Norjassa osata filtterittömien savukkeiden oston lisäksi vaikkapa tärkkäyttää paita pesulassa: Tavanomaisia ilmaisuja; tupakkakaupassa: "Haluaisin ostaa savukkeita ilman filttereitä".

Hyviä webbisivustoja, tutustu myös linkkeihini blogin etusivulla "Hyödyllistä - nyttig"
http://www.sprakradet.no/
http://nynorsk.no/
http://nob-ordbok.uio.no/perl/ordbok.cgi  (gratis nettordbok på både bokmål og nynorsk)
Ihastuttava "Nordisk nettordbok for barn og ungdom"!

Riksaviser
http://www.aftenposten.no/
http://www.dagbladet.no/
http://www.vg.no/
http://www.dn.no/
http://www.dagsavisen.no/
-suosittelen erityisesti päivälehtiä Aftenposten ja DagensNæringsliv (DN).

Ukeaviser
http://morgenbladet.no/
http://dagogtid.no/ (hovedsaklig på nynorsk)

Regionaviser
Bergen og Vestlandt
Trondheim og Trøndelag
Stavanger-regionen
Kristiansand og Sørlandet
Tromsø og Nord-Norge

Andre nyhetssteder
http://ntb.no/
NRK.no -også nett-tv og nett-radio!


Kirjastot!
Älä unohda etsiä norjankielistä luettavaa/oppimateriaalia myös kirjastoista, tässä pari paikkaa perinteisten HelMet.fi:n ja Helsingin Yliopiston kirjaston (http://www.helsinki.fi/kirjasto/) lisäksi:

• Arbis-bibliotek, Helsingin ruotsinkielisen työväenopiston kirjasto! http://www.arbis.hel.fi/
• Pohjoismainen kulttuuripiste nordenin kirjasto! http://www.kulturkontaktnord.org/

Utrolig vanskelig, tämä norjankieli!

Syyskuu 2012
... ja Oslossa kaikki hyvin, edelleen...
Kysyttyäni noin viidettäkymmenennettä kertaa mieheltäni, onko hänen Oslosta vastaanottamansa työ sellainen, että haluaa jäädä pidemmäksi aikaa sitä tekemään, ja että onko Oslo sellainen, että haluaa jäädä pidemmäksi aikaa sinne asumaan, ja että haluaisiko hän meidän asuvan siellä yhdessä, oli vastaus jo sen verran huokausten täyttämä "joo", että päätin lopettaa kyselemisen. Tätä minä odotin, hiljaista varmuutta. Siitä alkoi minun tutustumiseni Norjaan, ja etenkin sen erikoiseen kieleen. Olin innoissani, ja olen sitä edelleen!

Snakker du norsk?
Muuttohaaveen konkretisoiduttua muuttoaikeeksi, aloitin norjankielen kurssien etsimisen googlella, ja mikä ylläri, niitä ei löytynytkään! Löysin ainoastaan Lapin Avoimen Yo:n sivuilta kurssin hoitajille, kesäkurssina. ...kunnes tajusin, että kieltenopetusta saatettaisiin antaa muullakin kielellä, kuin suomeksi! Sitten tärppäsi! Arbis, Helsingin ruotsinkielinen työväenopisto, järjestää kurssia "Norsk språk og kultur", tasot I ja II. Opetuskieli on ruotsi ja opettajana syntyperäinen norjalainen, Maja Bergenistä! http://www.arbis.hel.fi/

Pieni paniikki iski kävellessäni ensimmäiselle tunnille, koska mun ruotsinkielen puhetaito on päässyt ruostumaan, vaikka mieheni onkin suomenruotsalainen. Sentään ymmärsin puhuttua ruotsia ehkäpä noin 80%:sti, se auttoi jo suuresti. Kurssillahan en voi käyttää suomea, mikä sittemmin on osoittautunut loistojutuksi. Näin sen pitikin mennä! Meitä osallistujia on mm. Slovakiasta, Venäjältä ja Suomesta, minun lisäkseni vain parin muun äidinkieli on suomi, suomenruotsalaisia on toki useita mukana. Kurssi järjestetään tiistai-iltaisin, syyskuusta huhtikuuhun, 2 1/2 tuntia kerrallaan. Opetus eroaa aikaisempien kielikurssieni opetuksesta melko paljon. Me maistelemme kielioppia vähän kerrassaan, juttelemme paljon, pelaamme pelejä, käymme läpi Norjan historiaa ja nykypäivää, kulttuuria, tutustumme juhlaperinteisiin, luontoon, talouteen, politiikkaan... you name it! En olisi voinut parempaa settiä löytää! Mulle on alkanut muodostumaan kuva norjalaisista aivan omanlaisenaan kansana, ja käsitys kansan aivan upeasta historiasta. Norjalaisten uutisten seuraaminenkin on nykyään aivan toista, kun ymmärtää hieman asiayhteyksiä.

Anteeksi, en voi opiskella "norjaa"? Sellaistako ei ole, norjankieltä?
Kieli todellakin on erikoinen. Norjaa kirjoitetaan virallisesti kahdella eri tavalla ja norjalaiset opiskelevat sanakirja kädessä "sen toisenkin norjan" kirjoittamista koulussa, (målform er hovedmål/sidemål). Viralliset kirjoitustavat ovat Nynorsk ja Bokmål. Erityisesti Nynorskin sanakirja tuntuu olevan punainen vaate; näitä on jopa poltettu "roviolla", ja teos kantaakin Bokmålin kirjoittajien keskuudessa lempinimeä "Spynorsk mordliste". Jotta homma menisi entistä sekavammaksi, kukaan ei puhu näistä kirjoitustyyleistä kumpaakaan. Puhe on aina jonkinlaista murretta, variaatiota norjankielestä. Mun tähtäimenä onkin "Mellomspråk", kielitaito, jossa olen pitkällä matkalla kohti eniten kuulemaani puhetapaa, josta tullee minun "norjankieleni". Det er ikke feil, sanoi Maja! Suurin ongelma onkin tietysti puheen ymmärtäminen. Norjalaiset puhuvat nopeasti, eri tavoin ääntäen, erilaisia samaa asiaa tarkoittavia sanoja käyttäen, riippuen mistä päin norjaa ovat kotoisin ja minkä ovat omaksuneet omaksi äidinkielekseen (morsmål). Syntyperäinen norjalainen kasvaa tämän kaaoksen keskellä, ja heillä on suuri korva murteille (dialekter). Tästä syystä heille on helppoa ymmärtää ruotsia ja tanskaa, mutta homma ei toimi yhtä sujuvasti toisinpäin. Tämän olen huomannut moneen kertaan kurssillamme suomenruotsalaisten osalta, jotka useimmiten ovat yhtä kujalla kuin mäkin kuunnellessaan Majan puhetta. Se lohduttaa hiukan mua suomenkielistä opiskelijaa.

Näistä murteista. Sanoin Majalle, että enhän minäkään nyt esimerkiksi Rauman murretta ymmärrä,  kyllähän Suomessakin murteet eroavat suuresti. Maja vastasi, että eihän sitä kukaan puhukaan Helsingissä! Niin, noh, kaikki puhuu "helsinkiä" Helsingissä. Pointti on juuri tämä, Oslossapa puhuisi, jos olisi Norjan Raumasta kotoisin, ihan pokkana ja kaikkialla, jopa töissä "eduskunnassa". Sitä ei pidettäisi millään muotoa erikoisena, päinvastoin, normina. Murre on norjalaisille tärkeä osa identiteettiä.

Tällä aivan loistavalla sivustolla voit mm. maistella eri murteita ja puhetapaa: ndla Målmerker!

Lyhytoppimäärä
Norjankielen lyhytoppimäärä menee näin: kun puhutaan norjaa, puhutaan murretta; kun kirjoitetaan norjaa, kirjoittaa norjalaisista noin 89% Bokmålia ja 11% Nynorskia. Jokainen puhuu siten omaa murrettaan ja kirjoittaa puhumansa näistä jommallakummalla kirjoituskielellä. Kiehtovaa! Kieli muodostui kirjoitetuksi näin: dansk->riksmål->Bokmål ja dialekter->landsmål->Nynorsk.

Ivar Aasen, Norjan Elias Lönnroth, on avain googlailuun, mikäli olet kiinnostunut kieliopin kehittymisestä Norjassa. Hän kehitti Nynorskin, joka jäi kuitenkin vähemmistön kirjoitustavaksi. Ivar Aasen. Kielen kehityksen historia kietoutuu Tanskan, sekä myöhemmin Ruotsin vallan aikaan, ja siitä löytyy runsaasti tietoa webistäkin kiinnostuneille.

"Ja vielä pieni tiivistys kurssilta, norjankielisestä alkuperäistekstistä: On tärkeää erottaa, että bokmål ja nynorsk ovat kirjoituskieliä. Norjassa ei puhuta joko bokmålia tai nynorskia, siellä puhutaan murteita. Se ei ole mikään ongelma norjalaisille, jotka ovat tottuneet kuulemaan erilaisia variantteja kielestään. Kieltä kirjoitusasun perusteella opiskelleella ulkomaalaisella, yleensä bokmålia lukeneella, voi olla käsitys, että kaikki norjalaiset puhuvat sitä. Sitä he eivät tee. Suurin osa voi tarvittaessa puhua kirjakieltä muistuttavaa kieltä, koska tällöin se on kuulijalle helpommin ymmärrettävää."

Ja, nå snakker jeg litt norsk!
Ensimmäinen sujuva lauseeni norjaksi oli: "Unnskyld, jeg forstår ikke, kan du snakke litt langsommere?" (Anteeksi, en ymmärrä, voisitteko puhua vähän hitaammin?). 

Blogi avattu!

Tervehdys, tulevat lukijani! Så hyggelig!

Tämä on ensimmäinen blogini koskaan, ja ensimmäinen kerta, kun kirjoittelen julkisesti sanoja, sanontoja norjaksi. Odotettavissa onkin hienoista säädöntarvetta molemmissa, sekä ulkoasussa, että sisällössä, mutta sehän tekee hommasta vain autenttisempaa. Ikke sant?

Blogini alkaa Suomessa. Tämä on matkani puhetaidoilta kangistuneen kouluruotsini pohjalta kohti norjan mongerruksen saloja. Tämä on matkani koiran ja muuttokuorman kanssa Helsingistä Osloon, rakkaan mieheni luo. Tämä on matkani unelmieni maisemiin, vuonojen ja tuntureiden maahan, toiseen skandinaaviseen pääkaupunkiin, aivan uuteen kulttuuriin. Matka villapaidan, suksien ja Black Metallin kotimaahan.

Muuttoa odotellessa kartoitan tietouttani Norjasta, sen mitä siihen koto-Suomessa asuessa on mahdollisuus, ja opiskelen tietty kieltä. Tallennan blogiin, mitä olen oppinut, minkä haluan muistaa, mihin haluan myöhemmin tutustua, mihin haluan palata tarvittaessa "pikahaulla". Tallennan runsaasti linkkejä, joista olennaisimmat kokoan myös blogin alle omiin bokseihinsa.

Olen luonnollisesti tosi kiinnostunut norjalaisesta kulttuurista ja kirjoittelen blogin alkuun myös Bergeniläisen Majan syyskuussa täällä Helsingissä alkaneella kurssillamme "Norsk språk og kultur" kertomia tarinoita. Tarkastelen muuttoa myös koiramme kannalta, onhan siinäkin oma puuhansa saada tämä kiilapää ensin maahan, ja sen jälkeen kotiutumaan sinne. Kaksosluonteena olen kiinnostunut... ....noh, aivan kaikesta ;) ja uskonkin että blogissa, kuten elämässänikin, hih, tulen poukkoilemaan aiheesta ja fiiliksestä toiseen. 

Blogin rakenteesta vähän. Tämä blogi olisi tullut aloittaa viime syyskuussa, kuussa, jossa varmuudella tiesin muuttavani Osloon kohti tämän vuoden kesää. Tällöin aloitin kielen, ja kulttuurin ottamisen haltuun. Tällöin Helsinkiläinen mieheni oli asunut maassa lähes vuoden, ja varmistuimme, että yhteinen kotimme tulee Osloon. Aloitan blogin muistelemalla matkaani syyskuusta tähän päivään, joten postauksia, kuvia ja linkkejä tulee runsaasti heti alkuun. Ne siirtyvät muististani, kamerastani, ja norjan kurssin lehtiöstäni tähän blogiin. Mausteen blogiin antaa jo maassa asuva mieheni, kirjoittelen myös hänen reissuistaan ja vinkkaamistaan paikoista, keskittyen ulkoiluun ja urheiluun. Hänen tri-treenaajan bloginsa on osoitteessa http://projectironman2012.blogspot.fi/ Norjassa blogi jatkuu arjen päivityksillä.

Tervetuloa matkalleni mukaan! Tervetuloa hankkimaan niin tarpeellista, kuin nice-to-know -tietoa, ja ihastumaan Norjaan kanssani! Ehkä voin blogillani auttaa toisia muuttolintuja matkaan :) Sekin on mukava ajatus, että suku ja ystävät voivat kurkata arkeemme FB:n lisäksi myös blogissa <3


Tämä kuva on otettu Nordstrand/Ekeberg alueen rinteiltä, kohti Oslofjordenia, ja ihastuttavia pikkusaaria Ulvøya, Malmøya ja Ormøya katso kartalta!

Tämä oli minulle paikka, jossa taivas näytti olevan korkeammalla, kuin koskaan elämässäni missään. Paikka, joka tuntui rauhalliselta, kodikkaalta, jylhältä. Hetki, jolloin ajattelin, kjære Oslo, pakkasen purressa poskiani. Oli talven kylmin päivä, ja me kävelimme tuntitolkulla Osloa läpi etsien omaa naboa. Päätimme vuokrata ensimmäisen yhteisen Norjan kodin näiltä nurkilta.