Pikkutur Holmenkollenille ja uhkaus Suomen Hiihtoliitolle

Sunnuntain pikkutur aloitettiin metrolla. Ajoimme linjan toka vikalle pysäkille, josta lähdimme kävelemään metsän läpi hiihtolatureittiä sivuten, kohti Holmenkollenin mäkihyppytornia.

T-bane 1 (metro) kapuaa 450 metrin korkeuteen!

Kävelyreitin varrelta bongasin ihania ruohokattoisia pikkumajoja, sekä urheilijoita, yllätys yllätys :D

Holmenkollenilla on niin hyvännäköinen ja raskas mäkinen asfalttibaana rullasuksille, että uskon löytäväni tuon miehen sieltä vielä joku kesäinen päivä... Seurasimme myös naisten ampumahiihdon (!) harjoituksia.

Kunnon turisteina jonotimme nätisti tun-nin päästäksemme mäkihyppytorniin saakka. Hiihtomuseo on marhattu jo talvella läpi, (Nykäsen Matin saavutukset on muuten komeasti siellä esillä), siinä odotellessamme, halusin ikuistaa vielä itseni tämän museon komistuksen seurassa:

Ylhäällä tornissa odotti helkkarinmoinen tuuli jonotusaikana nousseen myräkän vuoksi, ja hyvät maisemat, tietty:

Hissillä kohti huippua!

Aika korkeelta ne mäkimiehet ponnistaa, huijui!

No, oli ihan pakko, "turisteina" kun oltiin :D
Huipulla!

Hissinousu torniin ja kuvaa huipulta!

...tuosta videolta bongaamasi työntekijä lähetti uskaliaita matkaan laskeutumaan köyden varassa alas. Noooh, mulla oli nyt vaan väärät vaatteet, ihan ainoo syy, etten kokeillu ;)

Tältä se näytti alhaalta katsottuna:

Tänne tullaan muitten turskien kanssa hiihtämään, ja aivan varmasti myös seuraamaan mäkiviikkoa sekä maailmancupin hiihtoa kaakaotermarin ja villasukkien avittamina. Suomenlippu kädessä. Niin, että "harjoteelkaas ny huolela sielä härrmääsä!" Otan nimittäin tarvittaessa Mietaan kotoa matkaan, jotta eiköhän ala sukset luistaa kun iso miäs kannustaa! ...ellei sit "Rexin miähet oo laittanneet väärät voitehet", eikä mikään auta.

Triretki Tuddaliin. Lisää teräsmiehiä! Ja yksi sauvakirkko.

On the road again!

Tällä kertaa suuntana oli Tuddal, joka sijaitsee suht lähellä Osloa, parin tunnin ajomatkan päässä länteen päin. Kohteena oli söpö pikku tri-kisa "Tuddal triatlon". Mukana toistamiseen bullterrieripoika. Päivä oli kuuma. Tajuttoman kuuma, ja kisan tulokset sen mukaisia. ...kuten bullipojan käytöskin perille päästyä. Olipa pitelemistä, ettei tullut yksi koiraa uiva osanottaja uintiosuudelle mukaan :O

Odottelin uintiosuuden loppuun ja päästin Tarmon vilvoittelemaan järveen, loppukisan Hänen Koiruutensa vietti varjossa vesikuppi kuonon alla. Palvelijana valutin vielä ajoittain turkkiin lisää vettä maatessani vieressä, miehen huhkiessa menemään pyöräily- ja juoksuosuuksia. Tämä on käynyt vähän ongelmaksi täällä koiran kanssa, tämä säiden nopea vaihtelu. Lähtiessä oli normikesäkeli ja perillä kreikka. Tunnelman kreikkalaiseksi teki toki myös paikallisten murre, aijai, mitä mongerrusta! Jäi nimittäin pullakahvit multa ostamatta hahaa!

Sauvakirkko
Paluumatkalla ehdittiin bongaamaan maisemia ja nähtävyyksiä. Kivalta näyttikin, kunnes, bingo,
täysosuma! Mun eka sauvakirkko, Heddal Stavkyrkje!

Perehdyn näihin rakennuksiin paremmalla ajalla, tämähän on aivan oma lukunsa Norjassa! Tässä muutama kuva ihanuudesta.

Drøbak. Pieni Porvoomme Oslofjordenin varrella!

Jos tällä hetkellä olisimme kotia ostamassa, se katsottaisiin täältä. Nih, Valter.

(...mutta koska "alan" ihmisenä haistan massiivisen kuplan kohta poksahtavan, meidän koti hankitaan todennäköisesti aikaisintaan vuonna 2016...)

Oih!

Ajelimme vuonon vartta Oslosta Åkerhusin suuntaan ja päädyimme lopulta ehkäpä suloisimpaan pikkukaupunkiin ikina, Drøbakiin! Ajomatkaa Oslosta joku reilu kolme varttia. Olin väsähtäneella tuulella aamusta, mutta aurinko auttoi ja teki päivästäni ihanan. Toisin oli käynyt helteessä tälle meritähdelle, joka oli raukka virkistymisen sijaan kuivahtanut kiinni laituriin. Kohteliaasti kysyin tennarin kärjellä, voinko auttaa, mutta vastaukseksi sain ainoastaan hiljaista rapinaa :(

Husvik batteriet ja Oscarsborg festning
Ei taida tällä vuonolla olla paikkaa, etteikö joku sodanaikainen tapahtumapaikka tupsahtaisi eteen. Täällä se on  Oscarsborg festning. Itse linnoitus sijaitsee saarella, jonne on yhteysalus keskustan pikkusatamasta. Me emme tällä retkellä käyneet siellä, se on oma päivän reissunsa sitten toisen kerran. Alue on aika iso ja kartalta huomasin, että siellä on yleisiä grillauspaikkojakin. Hyvä sotahistoriatur -kohde jollekulle rauhalliselle kesäpäivälle tulevaisuudessa!

Sen verran mainitsen tässä, että niemessä on käyty kunnon faitit saksalaisten kanssa ja siihen on upotettu iso sota-aluskin, Blücher (tai Blücher enkuksi!) Ensimmäiset laukaukset ammuttiin näistä Husvik batterietin tykeistä, ja ne antoivatkin alun laivan upottamiselle aiheuttaen palon. Upottamisen viimeisteli Oscarsborg festningin tykit, kaikkiaan kolme, joista yksi kuvassa.

Saksalaisaluksesta irroitettiin kaksi ankkuria, joista toinen on muistomerkkinä Drøbakissa ja toinen Oslon ydinkeskustan hienolla uudella merenrannan asuin- ja ostosalueella Aker Byggella.

Oberst og kommandant Birger Eriksen, (17.11.1875 - 16.7.1958), johti henkilökohtaisesti tulitusta aluksen upottamiseksi. Hänen muistomerkkinsä katsoo kohti linnoitusta tänä päivänä kirkon lähellä, kylpyläpuiston kukkulalla.

Historian tomut tukasta ravistettuamme jatkoimme päivää kavuten kaupungin viehättäviä pikkukatuja ja kukkuloita, bongasimme mm. paikallisen ruotsinlaivan, eli tanskanlaivan ja ensi joulun koristeet (!), joita varten olikin oma iso kauppansa keskellä kylää. Lauseet aloitin ihastuneella huokauksella, en toki tuossa putiikissa :)

Tällä kertaa Tarmokoira jäi verhoilla pimennettyyn kotiin nauttimaan viileistä päikkäreistä.

Saarihyppelyä Oslofjordenissa!

Löysimme jälleen uuden lempparipuuhan Oslossa, saarihyppelyn!

Hyppely tehdään Ruter-lautoilla, aivan kuten Helsingissä HSL:n Suomenlinnan lautalla, matka maksetaan aivan samoin edullisella kuukausikortilla tai kertalipulla. Erona Helsinkiin on se, että yhden reitin sijaan Oslossa lauttoja kulkee aivan joka suuntaa vuonossa, Oslofjordenissa!

Tässä meidän hyppelymatka kuvina, lähtölaiturilta saarille!

  

Lauttoja on erikokoisia, autoille ja ihmisille fillareineen. Osa reiteistä menee asuinalueille, esim. Nesoddenin niemen nokkaan (sijaitsee toisen kunnan alueella, Åkershusissa), osa menee ihmisten iloksi puhtaasti ulkoilusaarille, joissa on historiallista nähtävää, mm. luostarien raunioita ja parhaat uintipaikat! Oma lautta kulkee myös asutulle upealle Bygdøylle, jossa on mm. kuninkaan kesäasunto, upeimmat talot, Oslon ainoa nakuranta ja parhaat museot, mm. Kon-Tiki ja Fram. Näistä enemmän myöhemmin ;) Rakastan Bygdøytä ja siitä tulee tulee omia juttuja blogiin. Myös koirat ovat tervetulleita matkustajia lautoille!

Tällaista oli saarella Hovedøya:

Oslofjordenin Ruter -lautat, kaikki reitit löydät yhdeltä kartalta klikkaamalla TÄSTÄ!