sunnuntai 21. heinäkuuta 2013

Drøbak. Pieni Porvoomme Oslofjordenin varrella!


Jos tällä hetkellä olisimme kotia ostamassa, se katsottaisiin täältä. Nih, Valter.

(...mutta koska "alan" ihmisenä haistan massiivisen kuplan kohta poksahtavan, meidän koti hankitaan todennäköisesti aikaisintaan vuonna 2016...)

Oih!



Ajelimme vuonon vartta Oslosta Åkerhusin suuntaan ja päädyimme lopulta ehkäpä suloisimpaan pikkukaupunkiin ikina, Drøbakiin! Ajomatkaa Oslosta joku reilu kolme varttia. Olin väsähtäneella tuulella aamusta, mutta aurinko auttoi ja teki päivästäni ihanan. Toisin oli käynyt helteessä tälle meritähdelle, joka oli raukka virkistymisen sijaan kuivahtanut kiinni laituriin. Kohteliaasti kysyin tennarin kärjellä, voinko auttaa, mutta vastaukseksi sain ainoastaan hiljaista rapinaa :(



Husvik batteriet ja Oscarsborg festning
Ei taida tällä vuonolla olla paikkaa, etteikö joku sodanaikainen tapahtumapaikka tupsahtaisi eteen. Täällä se on  Oscarsborg festning. Itse linnoitus sijaitsee saarella, jonne on yhteysalus keskustan pikkusatamasta. Me emme tällä retkellä käyneet siellä, se on oma päivän reissunsa sitten toisen kerran. Alue on aika iso ja kartalta huomasin, että siellä on yleisiä grillauspaikkojakin. Hyvä sotahistoriatur -kohde jollekulle rauhalliselle kesäpäivälle tulevaisuudessa!

Sen verran mainitsen tässä, että niemessä on käyty kunnon faitit saksalaisten kanssa ja siihen on upotettu iso sota-aluskin, Blücher (tai Blücher enkuksi!) Ensimmäiset laukaukset ammuttiin näistä Husvik batterietin tykeistä, ja ne antoivatkin alun laivan upottamiselle aiheuttaen palon. Upottamisen viimeisteli Oscarsborg festningin tykit, kaikkiaan kolme, joista yksi kuvassa.




Saksalaisaluksesta irroitettiin kaksi ankkuria, joista toinen on muistomerkkinä Drøbakissa ja toinen Oslon ydinkeskustan hienolla uudella merenrannan asuin- ja ostosalueella Aker Byggella.

Oberst og kommandant Birger Eriksen, (17.11.1875 - 16.7.1958), johti henkilökohtaisesti tulitusta aluksen upottamiseksi. Hänen muistomerkkinsä katsoo kohti linnoitusta tänä päivänä kirkon lähellä, kylpyläpuiston kukkulalla.







Historian tomut tukasta ravistettuamme jatkoimme päivää kavuten kaupungin viehättäviä pikkukatuja ja kukkuloita, bongasimme mm. paikallisen ruotsinlaivan, eli tanskanlaivan ja ensi joulun koristeet (!), joita varten olikin oma iso kauppansa keskellä kylää. Lauseet aloitin ihastuneella huokauksella, en toki tuossa putiikissa :)














Tällä kertaa Tarmokoira jäi verhoilla pimennettyyn kotiin nauttimaan viileistä päikkäreistä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti