tiistai 17. joulukuuta 2013

Joulua ja jalkapallokautta odotellessa

Viikonloppuna se saapui. Musta joulu. Ihana valkoinen suli pois. 

No eihän sitä talvea nyt montaa päivää ollutkaan Oslossa, mulla vain on tuoreessa muistissa vielä hiihtoretkien ihanat hanget ja ehdin jo toivoa, että kaupunkiin satanut lumi pysyisi maassa. Sukset huutaa ulkoilua eteisessä ja punainen anorakki roikkuu reippaana henkarissa. Oli jo hetken vähän valoisampaa ja etenkin kuivaa. Enitenhän tämä sää inhottaa koirulin puolesta, mut saa mustassakin joulussa piristymään suklaalla. Mikään ei kuulkaas ole haastavampi tehtävä, kuin saada bullterrieri ulkoilutettua sateessa. Believe me.

Olimme lauantaina joulunaluspuuhissa, eli shoppailemassa. Ostoskaduksi valittiin meidän lähikatu Bogstadveien. Valinta oli erinomainen, sillä verrattuna pääostoskatuun, Karl Johaniin, väkeä oli vähän ja myyjätkin hyvällä tuulella. Joulupukkeja ja tonttuja yritin tiirailla katukuvasta ja viimein tämä kuvan yksilö löytyi. Nisse näytti yhtä arkiselta, kuin Oslolainen joulunalussää. Joulupukki on norjalaisittain Julenisse, eikä mulla totuuden nimessä ole hajuakaan, miltä sen oikeasti kuuluisi näyttää. Tämä näytti irtopartaa lukuunottamalta samalta, kuin perinteisen tyylin norjalaiset kuntohiihtäjät. Nautimme glögit padalla ja jatkoimme märin varpain matkaamme kohti seuraavaa putiikkia. Henkilökohtaisesti haaveilin sen olevan kumisaapasputiikki, jossa olisi hyvässä alennuksessa himoitsemani Ilse Jacobsenit, mutta ei sattunyt kohdalle, tälläkään kertaa. Sen sijaan löysimme ihanan lelukaupan, Sprell, ja sieltä lähtikin kiva lahja postipakettina Suomeen.


Päivän kruunasi kuusenhaku. ...tai oikeastaan sen tekivät inkivääriolut ja hampurilainen meidän lähiravintolassa, mutta nyt näin joulussa pysyäkseni... Kyllä. Haimme kuusen 10 päivää ennen aattoa. Joulukuusi on mulle ainoa jouluinen koriste, josta tykkään. Ostimme norjalaisen tunturikuusen, jonka väri taittaa sini-hopeaan. Kuusi tuoksuu tosi hyvälle ja lapussa lukikin, että tunturikuusen tuoksu on erikoinen, sitruunainen.


Kuusivalikoimassa oli vain norjalaisia kuusia, näitä ja sitten niitä "tavallisia". Kasvatettuja kuusiahan ne kaikki tietty ovat, mutta konteilla ulkomailta tuodut kuuset puuttuvat kokonaan. Usein tuleekin huomioineeksi, että puodeissa tavara on kotimaista. Fiksua. Olispa niin Suomessakin! Tietysti kokonaan hyvä asiahan se ei sinällään ole, koska mä kaipaan aitoa ruisleipää ja parempaa rahkaa. Ja juustoa, joka maistuisi juustolta. Ja ja ja. No, eiköhän pärjäillä :D Olenhan mä saanut paljon muuta tilalle.

Mun eka norjankuusi :)
Kuusen lisäksi joulunajan tässä huoneistossa erottaa arjesta, kun tv:stä alkaa Jouluyön Pyhä messu Pietarinkirkosta, Roomasta. Sen olen perinteisesti valvonut glögin ja suklaan voimin. Mulla ei kyllä ole aavistustakaan, lähettääkö Norjan TV messun suorana. No toivotaan, että Paavi on twiittaamisen lisäksi siirtynyt tarvittaessa verkkoon myös joulubileitten osalta.

Se jouluista, nyt jalkapalloon!
Paitsi joulupukkia, meillä odotetaan myös seuraavaa jalkapallokautta.


Norjan mestaruussarja on nimeltään Tippeligaen ja siinä pelaa 16 joukkuetta. Vuoden 2013 kausi oli järjestyksessään 69 ja sen voitti Strømsgodset Drammenista.

Meidän oma joukkueemme Oslossa on Vålerenga. Kotipelien aikaan katukuva ja etenkin metro Ullevaal -stadionille täyttyy joukkueen väreihin pukeutuneista faneista, tunnelma on verrattavissa maaottelutunnelmaan Helsingissä. Pelejä on nautinto seurata, peli on taitavaa ja vauhdikasta. Yleisö laulaa kannustuslaulujaan ja yhdessä ottelussa mukana oli myös joukkueen oma djembe-rumpuryhmä! Kääntöpuolena suuressa jalkapallohuumassa on satunnaiset mellakat, näistä muistuttaa runsas poliisivartiointi. Jo stadionin edustalla varmistetaan, etteivät fanaattisimmat fanit kävele rinnakkain sisään ja itse ottelusta porukkaa lähtee aika herkästikin jäähylle järjestysmiesten toimesta. No se kaiketi kuuluu fudikseen. Pelaajat keskittyvät peliin, se on pääasia. Fanikatsomoissa tunnelma, eli meteli, on korviahuumaava ja me ostammekin lippumme sen verran etäältä kuuminta pesää, että pärjää ilman kuulosuojaimia.



Fudissarja 
alkaa kaudella 2014 jo 30.3. ja päättyy 9.11. Itse finaali pelataan 23.11.
Vålerengan kotipelit otellaan kl 18:00 Ullevaal -stadionilla, tässä taulukko
  • 06/04 Vålerenga - Bodø/Glimt
  • 21/04 Vålerenga - Sandnes Ulf
  • 01/05 Vålerenga - Strømsgodset
  • 11/05 Vålerenga - Viking
  • 20/05 Vålerenga - Lillestrøm
  • 09/06 Vålerenga - Aalesund
  • 12/07 Vålerenga - Rosenborg
  • 29/07 Vålerenga - Stabæk
  • 10/08 Vålerenga - Sarpsborg
  • 24/08 Vålerenga - Brann
  • 14/09 Vålerenga - Haugesund
  • 21/09 Vålerenga - Molde
  • 05/10 Vålerenga - Sogndal
  • 26/10 Vålerenga - Odd
  • 09/11 Vålerenga - Start
Ullevaal -stadionin kotisivut












Ei kommentteja:

Lähetä kommentti