Wo-hoo! Syttende mai, Grunnlovsdagen!

Tässä erityisen lyhyt kuvaus päivän merkityksestä norjalaisille:

Syttende mai, 17. toukokuuta. Perustuslain päivä, Norjan kansallispäivä
Norjan perustuslaki saatiin valmiiksi 17. toukokuuta 1814, Norjan kansallispäivää kutsutaankin päivämäärän mukaisesti seitsemänneksitoista toukokuuta, "Den syttende mai". Perustuslakia valmisteltiin unionin Tanskan kanssa hajottua (1380-1814), kun norjalaiset alkoivat toivoa, että norjasta tulisi vapaa maa, omalla kirjoituskielellään ja kuninkaallaan. Nehän olivat molemmat tanskalaisia tähän saakka. 112 keskeistä miestä norjan yhteiskunnasta kokoontui Eidsvolliin (Mjøsa -järven läheisyydessä) ja alkoivat samalta istumalta laatimaan Norjan Perustuslakia. Perustuslaki pohjattiin Ranskan ja Yhdysvaltojen perustuslakeihin, ja se oli aikanaan erityisen demokraattinen. Mutta Norjasta ei kuitenkaan perustuslaistaan huolimatta tullut vieläkään itsenäistä, vaan alkoi aikakausi uudelle unionille, tällä kertaa Ruotsin kanssa (1814-1905). Vasta tämän unionin hajottua, Norjasta tuli itsenäinen valtio ja se sai vihdoin kaipaamansa oman Kuninkaan. Kuitenkin Ruotsin union aikana Norjalla oli suuri itsemääräämisoikeus, toisin kuin Tanskan aikaan, ja Norjan Stortinget aloitti perustuslain mukaisesti toimintansa. 1884 Stortinget päätti, että Norjaan tulee parlamentarismi. Valta jakautui kolmeen osaan: 1) Stortingen, 2) Kuningas ja hallitus, 3) Tuomioistuimet.

Tämän jälkeen, 1939 syttyi toinen maailmansota. Norjalaiset saivat osaksensa kokea myös natsismin kauhut, natsismia vastustaneita poliittisia vankeja otettiin noin 40.000, joista moni lähetettiin Saksan leireille, mukana myös 700 Norjan juutalaista.

Tämä kirjoitus on syttende mailta vuodelta 1940, Saksan hyökättyä Norjaan:

I dag står flaggstangen naken

blant Eidsvollls grønnende trær.

Men nettopp i denne timen

vet vi hva frihet er.

Av Nordahl Grieg etter tyskerne hadde agnrepet Norge

Sodan päätyttyä Norja toivoi voivansa olla neutraali suhteessa suurvaltapolitiikkaan. Kansa toivoi YK:n varmistavan rauhan maassa. Ei kuitenkaan mennyt kauaa, kun norjalaiset poliitikot valitsivat yhteistyön läntisten maitten kanssa. Norja otti vastaan  kipeästi tarvitsemaansa Marshall-apua USA:sta ja vuonna 1949 (!) siitä tulikin NATOn jäsenvaltio.


Juhlahumua
Muuttoni ajoittui niin mahtavaan saumaan, että ensimmäisen norjalaisen viikkoni päätteeksi pääsin mukaan juhlistamaan norjan perustuslain päivää, "Syttende mai"-ta! Valter ohjeisti päivän kulkua, ja suuntasimme muiden joukossa katsomaan paraateja sekä kävelemään Karl Johanin päästä päähän, Kuninkaanlinnalta assalle. Ja olipas bileet, huhhuh!

Tunnelma oli kuin Ameriikassa, oli paraatia, iloisia koululaisia, heiluvia lippuja, iloista naurua eikä ensimmäistäkään humalaista ihmistä (!). Jos mietit lomailua täällä alkukesästä, tämä on SE päivä. Ehdottomasti.

Päivään mahtui niin aurinkoa kuin rankkasadettakin, kuten nyt suht jokaiseen Oslolaiseen kesäpäivään. Me juhlistimme iltaa paraatien päälle kilauttamalla shamppanjaa kotiparvekkeella grillauksen lomassa (sekin on täällä sallittua!), katsellen ohikulkijoiden asuja ja vastaillen "Gratulerer med dagen!" -toivotuksiin. Kiitos vain skumpasta sekä oma Suomen työnantajani Peab Oy, että Valterin Elkjøp Nordic. Kahden tervetuloa Norjaan -pullollisen taktiikalla siis mentiin :D

Ihastuin norjalaisiin kansallispukuihin, punad, ja odotan sitä vuotta, kun kehtaan jo ostaa oman. Hyvin samanlaisia kuin jotkut näkemäni suomalaisetkin puvut, erona se, että täällä niitä käy-te-tään. Puku ei ole mitenkään pyhä juhlapuku, vaan sopii arkisempiinkiin juhliin. Aivan mahtavia asuja, uskon bonganneeni tuhat erilaista!

                                            Alla olevat kuvat ovat päivälehti VG:n sivuilta:

Kronprins Haakon, Kronprinsesse Mette-Marit, Prinsesse Ingrid Alexandra, Prins Sverre Magnus, Marius Borg Høiby og hunden Milly Kakao tervehtivæt lasten kulkuetta.

Gratulerer med Dagen!

17. mai speksit norjaksi
17. mai speksit enkuksi