Otan nyt pienen aikalisän työelämästä ja kartutan osaamistani koulun penkillä.
Aloitin juuri taloushallinnon kurssin määräaikaisen työsuhteeni päätyttyä. Olen tyytyväinen ekaan norjalaiseen työtodistukseeni ja kjempeglad, kun CV:ssä on nyt myös norjalainen suosittelija. Tyytyväinen olin myös tarjottuun mutakakkuun ja kertyneeseen lomarahaan.
Opiskelen päivärahalla. Tällainen mahdollisuus tarjoutui yllättäen. Tartuin siihen, kun olimme ensin varmistuneet tulotasosta koulun ajalle. Päivärahani laskettiin viime vuoden tuloista (Suomen + Norjan palkkatulo yhteensä), josta huomioidaan n. 62%. Sillä ylsin lähelle vanhaa, muuttoa edeltänyttä suomalaista palkkaani. Oikein mainiota, pysymme leivässä, eikä säästöporsaskaan pääse kuihtumaan. Käsittelyä varten tilasin Suomesta paperin PDU1, jolla osoitetaan työssäolokaudet ja liksa päivärahaa haettaessa. Paperi tuli yllättävän nopeasti KELAn kautta Suomesta (KELA pyytää nämä tiedot suomalaiselta työnantajalta), ja päiväraha laskettiin loppujen lopuksi Oslossa kahdessa päivässä odottamaan maksattamista.
Näin parin päivän kurssikokemuksella näyttäisi tuo taloushallinto noin tilikartalla kulkevan samoja uria, kuin Suomessakin, joten lähinnä opiskelen nyt alkuun tunneilla ammattisanastoa norjaksi, fagspråk på norsk. Se oli varsinainen syy, miksi kouluun hain; saan opiskella syventävämmin kieltä ilman samanaikaista työskentelyä. Kyllä mä kurssilla toki uuttakin opin. Vähän myöhemmin saan yritysverotuksen lisäksi raapaista pintaa syvemmälle muutakin lainsäädäntöä, jolla yritystoimintaa säädellään. Haluan saada laajemman kuvan norjalaisesta yhteiskunnasta tässäkin mielessä, koska ajatuksenamme on jäädä tänne pitkäksi aikaa.
Koulupäivä alkaa klo 9 ja päättyy viimeistään klo 15. Kouluun on matkaa 7 minuuttia bussilla. Tiedän, olen onnenmyyrä. Mutta itse tiedän myös sen, että olen ollut niin uuttera, niin pitkään, että tämä on ansaittua. Ja onhan noita verojakin tullut maksettua, maksetaan sitten lisää kurssin päätyttyä. Kurssilta siirryn takaisin työelämään todennäköisesti elokuussa. Mä olen niin tämän kevennyksen tarpeessa. ...ja jos joskus tulee paikka punnertaa oma putiikki pystyyn, niin tämähän on todellakin juuri sitä oppia, jota silloin hyödyntää.
Tältä näyttää kirjanpitoturska mun oppikirjassa
Ja se kolikon kääntöpuoli
Vaikka koulu onkin kesällä kiinni kolme viikkoa, on niistä viikoista joka ainoa eri aikaan, kuin Valterin loma. Mehän oltiin tehty lomasuunnitelma valmiiksi, ja nyt se suunnitelma on siirrettävä jollekin tulevista kesistä. Harmittaa suht reippaasti, mutta tultiin lopulta siihen tulokseen, että mun tulevaisuuden kannalta tämä on paras ratkaisu. Tuohan opiskelu rentoutta mun arkeen muutoin kuukausiksi ja se norjalainen koulupaperi on hyvä osoitus siitä, että ammattikieli on tällä finskillä hanskassa. Tehtiin jo mukavia lohtusuunnitelmia unelmaloman kariuduttua. Pitkillä viikonlopuilla otetaan niin paljon maasta irti, kun vaan ikinä pystyy.
Palaveriähky, pikalounas, aikavaras ja muita sanoja, joille ei löytyne norjalaista vastinetta
Työpäivien lisäksi, nähtävästi myös koulupäivissä tärkeintä on olla täsmällisesti aamusta paikalla. Kaiken muun voi ottaa hyvinkin rennolla asenteella. Unnskyld meg, kaikki muu tu-lee ottaa hyvinkin rennolla asenteella. No, mulla oli projektityö, jossa oli ajoittain kovakin kiire dead-linen kanssa, mutta yleisesti ottaen joo, rentoa on, kunhan vaan hoidat tonttis. Joku voisi luonnehtia menoa peräti iloisen uneliaaksi. Koulun seinälläkin korostetaan että huumorissa löytyy, ikäänkuin vinkkinä, että parasta löytyä sinultakin, joka hetki. Alan jo tottua elämäntapaan. Itse asiassa, taidan pitää tästä. Paljon.
 |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti